Zhang Qiang katseli taivaalle elokuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2008. Ilman suhteellinen kosteus lähenteli 90 prosenttia, ja taivaanrantaan oli kertynyt tummia pilviä.
Kannettavan tietokoneeni kovalevyn kulmalla kulkevan käsikirjaston suosikkiartikkeleihin lukeutuu Nicholas G. Carrin vuoden 2003 toukokuussa Harvard Business Review:ssa julkaistu “IT Doesn’t Matter”. Se toimi ilmestymisensä aikoihin innoituksen lähteenä käyttöpalveluiden tuottamisen mallin suunnittelussa ja muodosti myöhemmin pohjan kilpailutuksen keskeisiksi arviointikriteereiksi.
Carrin perusteesi oli tuolloin se, että tietotekniikan strategisen merkityksen väheneminen yrityksen menestyksen moottorina olisi vääjäämätöntä. Ict-ratkaisut olivat hänen mielestään kypsymässä siinä määrin, että niistä oli muodostumassa hyödykkeitä.
Yleinen arjen esimerkki oli tuolloin tietotekniikan ostamisen rinnastaminen sähkön hankkimiseen töpselistä. Taisi joku suomalainen toimija sitä tuolla kielikuvalla kaupitellakin. Artikkeli sai aikaan vastalauseiden ja vastineiden vyöryn. Palveluntarjoajat ja tutkimustoimistot kiirehtivät todistamaan, että it:llä on edelleen iso rooli yritysten menestyksessä.
Myyntipuheet ovat asia erikseen, mutta karu arki oli vuonna 2004 kuitenkin se, että keskuskoneintensiivisen tietojenkäsittelyn käyttöpalveluita ei käytönmukaisella laskutuksella tarjonnut kuin yksi toimija. Asiaansa uskovalle päättäjälle valinta oli helppo.
Siitä lähtien lähtökohtanamme on ollut hankkia jatkuvia palveluita käytönmukaisella laskutuksella ja niin, että yksikköhinnat ovat vuodesta toiseen olleet alenevalla polulla. Näin ict on jatkuvien palveluiden osalta taipunut tuotannontekijän osaan, jossa kustannuskehityksen ennakoiminen liiketoiminnan kasvaessa tai supistuessa ei edellytä erityisiä toimenpiteitä.
Larry Ellison on todennut it-alan olevan ainoa toimiala, joka elää naisten vaatemuotia enemmän muotivirtausten mukaan. Viime aikoina tämä muotivirtaus on ollut pilvipalvelut. Se syntyi niin nopeasti, että kaikki palveluiden tuottajat eivät ole vieläkään ehtineet siihen kunnolla mukaan, vaan ne ovat ryhtyneet tuottamaan pilvipalveluita nimeämällä vanhalla tavalla tuotetut palvelut uudelleen.
Hype on ollut niin hurja, että pitkästä aikaa on päädytty tilanteeseen, jossa it-palveluita tarjotaan ict-organisaation ohi suoraan liiketoiminalle. Vähintään yhden pilvipalvelun hankkimisesta on hyvää vauhtia kehkeytymässä välttämättömyys jokaiselle itseään kunnioittavalle ja menestyvälle yritykselle.
Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin käydä läpi omien tarpeiden dynamiikka sekä varmistua pilvipalveluiden sopivuudesta niihin ja siitä, että valittava palvelun tuottaja on tuottamassa aidosti pilvipalvelua. Gartner listaa pilvipalveluiden tunnusmerkit seuraavasti.
Pilvipalveluiden viisi tunnusmerkkiä:
1. Palvelupohjaisuus, palvelun käyttäjän ja sen tuottajan välillä on selkeä palvelurajapinta.
2. Skaalautuvuus, palvelun suorituskyky pidetään riittäväksi sovitulla tasolla.
3. Jaettu, palvelut tuotetaan jaetulta alustalta suuruuden ekonomian saavuttamiseksi.
4. Käytönmukainen laskutus, palvelun käyttöä mitataan jotta laskutus voidaan tehdä joustavasti.
5. Saatavuus, palvelu tarjotaan käytettäväksi internetin “yli”.
Näistä erityisesti jaettu alusta ja sen toteutustapa vaikuttavat siihen, millaisia palveluita eri toimijat voivat pilvestä ostaa. Jaettuun alustaan liittyvät lainsäädäntö- ja tietoturvakysymykset ovat tällä erää suurin haaste palveluiden käyttöön siirtymisessä. Tämä on tilanne, jos jaettu alusta tarkoittaa sitä, että palveluiden tuottaminen voi aidosti siirtyä maasta tai maanosasta toiseen tai jos asiakastietojen elinkaarenhallinnasta eri tuottamisympäristöissä ei ole tarkkaa tietoa.
Vaikka haluamme hyötyä suuruuden ekonomiasta haluamme myös olla tietoisia siitä, miten palvelut on tuotettu. Sähkösopimuksen siirtäminen on nykyään helppoa. Sähkönkin osalta olemme entistä kiinnostuneempia siitä, miten käyttämämme sähkö on tuotettu. Onko teillä jatkossa käytössä ydin-, vesi- vai tuulipilveä ?
Saatavuuden ja skaalautuvuuden kombinaationa syntyy loppukäyttäjän kokema käytettävyys, joka on palvelun menestyksen tärkein mittari. Tästä voi toimittajan olla vaikea sopia, mutta sopimisen yhteydessä kannattaa muistaa, että käyttäjien suuntaan vastuu käytettävyydestä on aina tilaajalla. Pilvipalvelut ovat vain tapa hankkia palvelu.
On selvää, että ei-kriittisissä palveluissa pilvipalvelut tulevat valtaamaan alaa. Himo palveluiden hyödyntämiseen haastaa meidät miettimään, mitkä integraatiot ovat todella tarpeen, ja miten nämä tarpeet tyydytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Palveluiden yhdistelemisen osaaminen tulee nousemaan keskeiseksi pilvipalveluiden käytön laajenemisen moottoriksi.
Pilvipalveluiden kypsyyden kasvaessa niiden hyödyntämisalue kasvaa. Valmisohjelmistoista tuttu logiikka kertaalleen tehdyn hyödyntämisestä moneen kertaan toimii hienosti myös pilvipalveluissa. Haluan kannustaa asiakkaita edellyttämään palveluilta edellä mainittuja tunnusmerkkejä ja näin toimimalla omalta osaltaan vaikuttamaan palveluiden säätilan muutokseen.
Elokuisena perjantai-iltapäivänä vuonna 2008 Pekingin Säänmuokkaustoimisto ampui taivaalle 1104 rakettia, joiden avulla tummat pilvet hajotettiin ja sade pidettiin poissa Olympialaisten avajaisista.
Itselläni olisi jo jonkin aikaa ollut käyttöä kielikuvienmuokkausraketille, jolla puhuminen pilvipalveluista olisi voitu lopettaa ja alkaa vihdoin puhua oikeaan suuntaan kehittyvistä palveluiden tuottamismalleista. Tämä siitäkin huolimatta, että OP-Pohjola-ryhmä on erään Suomen suurimman pilvipalvelun tuottaja. op.fi täyttää asiakkaan näkökulmasta kaikki viisi pilvipalvelun tunnusmerkkiä.
Toivon, että emme ole hype-käyrällä pilvipalveluiden innostuksen huipulla vaan palveluiden tuottamisen mallien muuttumisen tasangon alkupäässä ja saamme pian kokea uusien palveluiden tuottamistapojen vakiintumisen teolliselle tasolle. Vaikka kyse olisi muotiilmiöstä, niin on ilahduttavaa huomata, että Carrin visio on vihdoin toteutumassa.
Kirjoitus on julkaistu osana Tietoviikon CIO100 -blogien sarjaa vuonna 2011.